Viimeisellä luennolla meille tuli vieraaksi Olvi-säätiön hallituksen puheenjohtaja Paavo Jauhiainen.Kirjoittelen tässä osan hänen mietteistään ylös, mitkä minulle itselleni jäi parhaiten omaan mieleeni ja olivat ehkä sitä kautta kaikkein mielenkiintoisimpia.
Jauhiaisen mukaan johtajalla on aina muutama tärkeä henkilö ympärillään kenen kanssa hän on tärkeimmässä vuorovaikutuksessa ja joista hän on eniten riippuvainen. Johtajuus on Paavon mukaan ikään kuin suunnistamista, täytyy tiedostaa missä ollaan aluksi ja minne ollaan menossa ja valita tähän sopiva reitti. Jauhiainen haluaa kuitenkin korostaa, että pitää asettaa tavoite minne pyrkii eli kirjoittaa viimeinen sivu ensimmäisenä.
Ahneus on aikamme perinne, kuvaili Paavo Jauhiainen nykyaikaamme. Ahneuden muotoja on sinisilmäisyys, älyllinen epärehellisyys ja moraalikato. Älyllinen epärehellisyys on Jauhiaisen esimerkein uskoa kasvun tuomaan onneen. Moraalikadosta hän antoi esimerkkinä veroparatiisit joissa voidaan asiat hoitaa ilman verorasituksia.
Opin Jauhiaisen pitämällä luennolla paljon uutta, kuten sen, että maailman finanssitalous on 20 kertaa suurempi kuin maailman yhteenlaskettu bruttokansantuote eli BKT. Tiesin kyllä, että se on suurempi mutta en olisi ikinä kuvitellut, että se olisi noin suuri. Yli 200 000 dollaria maapallon jokaista asukasta kohden! Toinen uusi asia, joka sai minut erittäin kiinnostuneeksi oli Kiinan suvereeni reaalisen tuotannon muutos. Tai oikeastaan lähinnä se, että se kasvaa niin paljon länsimaita nopeammin ja jos kasvuvauhti pysyy samana se ohittaa Euroopan ja USA:n yhteenlasketun tuotannon arvon seuraavan 15 vuoden aikana! Oli myös mielenkiintoista huomata Jauhiaisen esimerkki veroista. Kun n.11 miljoonaa euroa palkkaa saava ihminen maksaa veroja pienemmällä prosentilla kuin 150 000 euroa tienaava. Tiedän kyllä tekijät, jotka tekevät sen mahdolliseksi. 11 miljoonaa tienaava henkilö on myynyt omaisuuttaan tai saanut pääomatuloja, jonka takia veroprosentti on jäänyt suhteessa melko pieneksi, kun taas 150 000 tienanneella todennäköisesti lähes koko tulo, ellei koko tulo koostuu vain ja ainoastaan palkkatuloista joita verotetaan progressiivisella veroasteikolla ja näin ollen veroprosentti nousee korkeaksi.
Paavo Jauhiaisen luennon jälkeen käsittelimme hiljaista- ja eksplisiittistä tietoa. Hiljainen tieto on sellaista, jota ei voida pukea sanoiksi. Esimerkkinä vaikka urheileminen ja se tekniikka jonka kukin pelaaja omistaa on hiljaista tietoa, sitä ei voi kertoa, se on vain nähtävillä. Hiljaista tietoa on ikään kuin kaikenlainen yksilöllinen osaaminen kuten villasukkien kutominen. Eksplisiittistä tietoa on taas sellainen tieto joka on tarkkaa ja siitä pystytään keskustelemaan. Esimerkkinä tästä minulle tulee itselleni mieleen matematiikan kaavat jotka ovat usein tarkkoja ja tehtävä on mahdollista ratkaista vain ja ainoastaan tällä yhdellä tietyllä kaavalla.
Viimeisenä asiana luennolla käsiteltiin viestintää ja sen johtamista. yrityksessä voidaan erottaa ulkoinen viestintä ja sisäinen viestintä. Ulkoinen viestintä on viestintää yrityksen ulkopuolisille tahoille ja sidosryhmille. Tällä viestinnällä koitetaan vaikuttaa tähän sidosryhmään ja sen ajatuksiin yritystä kohtaan. Sisäinen viestintä on taas yrityksen sisällä itsessään tapahtuvaa viestintää. Ajatusta siitä, kuinka tieto kulkee yrityksen sisällä ja miten saada tieto kulkemaan kivuttomasti esimerkiksi yrityksen henkilöstön ja johdon välillä, ja mikä tärkeintä, että siinä välillä on viestintää ylipäätään. Mielestäni tämä on kaiken viestinnän lähtökohta. Ensin pitää olla yrityksellä itsellään kaikki hyvin ja sisäisen viestinnän kunnossa ennen kuin aletaan viestiä yrityksestä ulospäin sidosryhmille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti