Luennolla käsittelimme erilaisten varhaisten johtamisteorioiden päälähestymistapoja ja kuinka ne ovat vaikuttaneet johtamisajatteluun koko maailman laajuudella. Tieteellinen liikkeenjohto jäi mieliin sen konstailemattoman suoraviivaisuutensa mahdollistaman tehokkuuden ansiosta. Jo sana tieteellinen vetosi kirjoittajaan, mutta myös kokemukset armeijasta ja sen tehokkaista johtamistavoista jättivät positiivisen kuvan tästä Taylorin kehittämästä johtamistavasta. Ymmärrettävästi tällainen laskelmointia ja vanhan ajan teollisuutta muistuttava ”kellokorttien leimaus ja täysin tuntemattomat esimiehet”-tyylinen liikkeenjohto on useille ihmisläheisille aloille täysin sopimaton.
Ihmissuhdekoulukunta alkoi kokonaisuutena lähestyä nykypäivää ja antoi enemmän eväitä työntekijöistä huolehtimiseen ja esimerkiksi näiden työmoraalin ja viihtyvyyden parantamiseen. Omienkin kokemuksieni mukaan tänä päivänä lähes kaikki yritykset pyrkivät johtamaan työntekijöitään kiinnittäen mahdollisimman paljon huomiota heihin yksilöinä, tarjoten esimerkiksi kannustimia, virkistäytymisiä ja työajan ulkopuolista yhteistä toimintaa. Myös esimiehet suosivat tuttavuutta kaikkien työntekijöiden kanssa mahdollisuuksien salliessa.
Seuraavaksi aiheeksi muodostui byrokratia ja kuinka sekin osaltaan vaikuttaa laajasti nykypäivänä lähes kaikkeen. Byrokratia lienee sanana kaikille tuttu, mutta luennon jälkeen tämä yleensä niin negatiivisessa sävyssä lausuttava sivistyssana avasi itsestään sellaisia puolia, joita harva jos kukaan oli ennen osannut mielessään kehitellä. Vaikka aihe olikin lähtökohdiltaan mielenkiintoinen, ei esimerkiksi allekirjoittanut pysty edelleenkään ymmärtämään miksi hänen vanhempiensa anoma rakennuslupa on kulkenut jo lähes kahden vuoden ajan kunnantalon pöydältä pöydälle. Jokohan tänä vuonna saadaan valettua perustukset?
Luennolla tutustuimme Weberin kehittämään malliin byrokratiasta. Tässä vaiheessa alkoi käydä selväksi, ettei byrokratia olekaan lähtökohtaisesti negatiivinen asia. Weberin byrokratia päinvastoin on rationaalisuuteen eli järkeen perustuva tapa johtaa. Henkilökohtaisesti pidän tällaista loogista ja laskelmoivaa tapaa saavuttaa asioita vähintäänkin toimivana, mutta en silti voi olla ajattelematta sitä rakennusluvan myöntämisprosessia ja kuinka siitä on terve järki täysin tiessään. Ehkä byrokratia lakkaa toimimasta siinä vaiheessa kun kaikki työntekijät ovat ”muodollisesti vastuussa” eli tuttavallisesti sanottuna ”vain töissä täällä”. Tässä vaiheessa selvennettäköön että se rakennuslupa olisi muuten päivänselvä asia, mutta joku on jossain vaiheessa keksinyt, että tontti jolla on asuttu jo kymmeniä vuosia on ehkä sittenkin kuuloetäisyydellä lentokentästä, joten eihän siellä sitten kukaan voi asua. Kaksi byrokratiantäyteistä vuotta myöhemmin lupa silti nähtävästi myönnetään. Siilinjärven kunnan olisi suotavaa kerrata Weberin mietteet byrokratiasta ja sen toteutuksesta, sillä byrokraattinen toiminta ei nykyisessä kulttuurissamme nähtävästi ole aina selkeää, harjoiteltua ja läpinäkyvää. Ymmärrän kyllä myös miten vaikeaksi nykyinen byrokratian toiminta on mennyt, kun sääntöjä (joita ei sitten loppujen lopuksi kuitenkaan noudateta) on lähes jokaisella alalla enemmän kuin täysi työryhmä pystyy sisäistämään.
Huomaan myös tekstini hienovaraisesti kallistuvan negatiiviseen sävyyn puhuttaessa byrokratiasta, mutta luento toden totta antoi myös eväitä byrokratian hyötyjen näkemiseen. Jokainen on yksilönä periaatteessa samanarvoisessa asemassa sääntöjen edessä, mielivaltaisuutta ei pääse sääntöihin nojattaessa esiintymään juuri lainkaan verrattuna vaihtoehtoisiin johtamistapoihin ja monimutkaisetkin tilanteet pystytään käsittelemään sääntöjen mukaan yhdenvertaisesti muiden vastaavien tilanteiden kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti